Finland’s Olympic story – Paris 1924 and 2024

 

 

In the 1924 Paris Olympics, Finland emerged as a sports powerhouse, particularly excelling in Athletics. This was the era of Paavo Nurmi, a legendary long-distance runner who dominated the discipline. Nurmi's performances in Paris were spectacular, winning five gold medals in various middle- and long-distance races, including the 1500 m, 5000 m, and the cross-country events. His achievements, along with those of fellow Finns like Ville Ritola, gave Finland 14 gold medals and placed them at the top of the Athletics world.

 

This period marked Finland's ‘golden era’ in Olympic history, when the nation's athletes dominated Track and Field, particularly in distance running. In the aftermath of World War I, sport became a national symbol of resilience for Finland, which had gained independence in 1917. Finnish athletes competed under their own flag, marking a powerful moment of national pride. A similar sense of pride can be seen nowadays in countries that have gained their independence quite recently.

 

 

As the 20^th century progressed, Finland's dominance in the Olympics began to decline. By the mid-20^th century, the country won fewer gold medals, as global competition intensified and other nations improved their Athletics programmes. Finland has performed well in various sports, but the sheer dominance it had enjoyed in the early 1900s gradually faded. This was partly explained by the emergence of new sports, especially team sports that started to gain popularity between the world wars.

 

 

Heading into the 2024 Paris Olympics, Finland's position was quite different from its 1924 peak. The focus was no longer on winning many gold medals in Athletics, but instead on a more diversified portfolio of sports. Success in Athletics was coming mainly from Javelin, and new sports were giving the joy of success e.g., Sailing, Shooting and women’s Boxing.

 

While there has been some delight in Summer Olympics in recent games, Paris 2024 was the first-ever summer olympics in which Finland did not win any medal. Fifth place in womens’ Skateboarding, Hammer Throw and Boxing was the highest ranking for Finns in Paris. In 100 years, Finland dropped from 37 medals in Paris 1914 to zero medals in Paris 2024. Some have mentioned that Finland is just a small country, so it is fine to have a zero medal record, but at the same time, countries with similar populations, like New Zealand (20 medals), Denmark (9), and Norway (8) were very successful. Not surprisingly, winning zero medals sparked much debate about the state of elite sports in Finland. It will be interesting to see what kind of reform Elite sports in Finland will face, if any. Maybe the focus should be shifted from Athletics to Skateboarding, since the Finnish skateboarder who finished fifth in Paris will be only 18 at the time of the Los Angeles Olympics.

 

BY KASPER SALIN

 

 

Suomen menestys olympialaisissa - Pariisi 1924 & 2024

 

Suomella on rikas historia kesäolympialaisissa, erityisesti 1900-luvun alussa, jolloin Suomi oli yleisurheilun nouseva voima. Maan menestystä kesäkisoissa ovat leimanneet erinomaiset suoritukset erityisesti yleisurheilussa, painissa ja pituusjuoksussa. Suomen suoritusten vertailu vuoden 1914 Pariisin olympialaisissa (jotka siirtyivät ensimmäisestä maailmansodasta johtuen vuodelle 1924) ja viimeisimpien vuoden 2024 Pariisin olympialaisten välillä tarjoaa kiehtovan näkökulman siihen, miten Suomen olympiaherruus on muuttunut ajan myötä.

 

Vuoden 1924 Pariisin olympialaisissa Suomi nousi urheilun mahtimaaksi, joka loisti erityisesti yleisurheilussa. Tämä oli Paavo Nurmen, legendaarisen pitkänmatkanjuoksijan, aikakausi, joka hallitsi lajia. Nurmen suoritukset Pariisissa olivat huikeita, ja hän voitti viisi kultamitalia eri keski- ja pitkän matkan kilpailuissa, kuten 1500 metrillä, 5000 metrillä ja maastojuoksussa. Hänen saavutuksensa yhdessä Ville Ritolan kaltaisten suomalaisten kanssa toivat Suomelle 14 kultamitalia ja nostivat sen yleisurheilumaailman huipulle.

 

Tämä ajanjakso merkitsi Suomen ”kulta-aikaa” olympiahistoriassa, jolloin maan yleisurheilijat hallitsivat yleisurheilua, erityisesti kestävyysjuoksua. Ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa urheilusta tuli vuonna 1917 itsenäistyneen Suomen kansallinen selviytymiskyvyn symboli. Suomalaiset urheilijat kilpailivat oman lippunsa alla, mikä oli voimakas kansallisen ylpeyden hetki. Samanlaista on nähtävissä nykyään myös maissa, jotka ovat itsenäistyneet melko hiljattain.

 

1900-luvun edetessä Suomen ylivoima olympialaisissa alkoi hiipua. 1900-luvun puoliväliin mennessä maassa nähtiin vähemmän kultamitaleita, kun maailmanlaajuinen kilpailu kiristyi ja muut kansakunnat kehittivät yleisurheiluohjelmiaan. Suomi on menestynyt hyvin eri urheilulajeissa, mutta sen 1900-luvun alussa saavuttama ylivoima hiipui vähitellen. Tämä selittyy osittain uusien urheilulajien, erityisesti joukkuelajien, nousulla, jotka alkoivat yleistyä maailmansotien välisenä aikana.

 

Vuoden 2024 Pariisin olympialaisiin lähdettäessä Suomen asema on varsin erilainen kuin vuoden 1924 huippuvuosina. Painopiste ei ole enää lukuisien kultamitalien voittamisessa yleisurheilussa, vaan monipuolisemmassa lajivalikoimassa. Yleisurheilussa menestystä on tullut lähinnä keihäänheitossa, ja uudet lajit ovat antaneet iloa menestyksestä, esimerkiksi purjehdus, ammunta ja naisten nyrkkeily.

 

Vaikka kesäolympialaisissa on viime kisoissa ollut iloa, Pariisin olympialaiset 2024 olivat kaikkien aikojen ensimmäiset kesäolympialaiset, joissa Suomi ei voittanut yhtään mitalia. Viides sija naisten rullalautailusta, moukarinheitosta ja nyrkkeilystä oli suomalaisten korkein sijoitus Pariisissa. Sadan vuoden aikana Suomi putosi Pariisin 1914 37 mitalista nollaan mitaliin Pariisissa 2024. Jotkut ovat maininneet, että Suomi on vain pieni maa, joten mitalittomuus on ihan ok, mutta samaan aikaan melko saman väestömäärän maat, kuten Uusi-Seelanti (20 mitalia), Tanska (9), Norja (8) menestyivät erittäin hyvin. Ei ole yllättävää, että nolla mitalia on saanut aikaan paljon keskustelua Suomen huippu-urheilun tilasta. On mielenkiintoista nähdä, millaisia uudistuksia Suomen huippu-urheilu tulee kohtaamaan, jos minkäänlaisia. Kenties yleisurheilusta pitäisi suunnata enemmän huomiota skeittaukseen, sillä Pariisin viidenneksi sijoittunut skeittari on Los Angelesissa vasta 18-vuotias.